Kun Severi-vaari jäi eläkkeelle ja valtasi mökin yläkerran, jäi Irmeli-rouvalle alakerta omaan käyttöön. Käsistään taitavana hän päätti laittaa sinne pienen ompelimon kylän rouvia ja miksei herrojakin varten. Kun mitään kiirettä ei ole ja Severi-vaarin laulua ja soittoa on ilo kuunnella, ei ompelimo ole kovin nopeasti valmistunut. Irmeli-rouva päättikin odottaa ja katsoa, mitä kylän rouvat toivoisivat hänen heille tekevän. Toiveissa on ainakin saada ommella tohtorin Katri-tyttären hääpuku, kuulemma kesällä tanssitaan juhannushäitä vai oliko ne vasta elokuussa? Uusi ompelukone saatiin juuri hankittua ja iloisena Irmeli-rouva kantaa sitä paikoilleen.

  Roomboxi sai alkunsa laatikosta, jossa oli tyttären tyttären vauvanukke. Soikea "ikkuna" oli mielestäni niin kivan näköinen, että halkaisin laatikon ja puolet siitä meni yläkerraksi ja muotoutui Severi-vaarin huoneeksi. Alakerta on vielä osin kesken, seinillä on liikaa tyhjää, mutta pikkuhiljaa tavaraa tullenee lisää. Alakerrassa kaikki muu paitsi peili ja pöydällä oleva ompelurasia ovat itse tehtyä. Ihmishahmojen muotoilu massasta on tosi vaikeeta, ainakin kasvojen, mutta yritän, yritän..

 Ompelukone on tehty ilotulitusrakettien puuosista, kun en uskonut sen onnistuvan massasta mitenkään, ja on siinä vähän rautalankaakin ja neula, joka ei tosin näy, on katkaistu piikki lääkeruiskusta. On sitä hiottu, vaikka muhkuraiselle näyttää edelleen..

Ompelukoneen alkuvaiheita.

Ja tässä lopputulos.